Vangin morsian

Weheartit.com

Olen onnekas. Sain perhetapaamisen jouluaatoksi ja mies lupasi kokata meille omien sanojensa mukaan "kullalle vaatimattoman jouluaterian, vettä ja leipää". En todellakaan usko siihen, joten kyseessä on yllätys. Saa nähdä mitä vankilan master chef vankikeittiössä valmistaakaan... Mulla on villi veikkaus. Perhetapaamisesta suuntaan suoraan vanhempieni luo viettämään tavallista jouluamme suvun kesken. Tottakai olen surullinen, että J ei ole kanssamme, mutta surullisuuteni ja kyyneleeni eivät auta asiaa. Parempi olla positiivinen ja nauttia tästä mitä meillä kuitenkin on.

16 päivä J. juhli vankilassa joulujuhlaansa. Olen niin ylpeä miehestäni. Hän sai "palkinnon" toisten tsemppaamisesta ja huomioon ottamisesta, ahkeruudesta ja positiivisesta asenteesta. Vaatimaton, mutta merkitykseltään hyvin arvokas palkinto sisälsi suklaata ja Glorian antiikkilehtiä. Kuulostaa monen korvaan varmasti todella omituiselta lahjalta, mutta mieheni rakastaa kyseisiä lehtiä. Hän saa niistä maalausideoita tauluihinsa. Heitetään nyt vettä myllyyn ja voitte kuvitella tatuoitudun, yli satakiloisen raavaan miehen maalailemassa tauluja sellisssänsä. Kyllä hän on mieheni.

Olen oikeasti yllättynyt blogini kävijämäärästä. Se on kasvanut isoihin lukemiin pienessä ajassa. Ihanaa oli kuitenkin se, että samantien löysin muutaman kohtalontoverin. Kyllä tämä siis selkeästi yhdistääkin meitä vankileskijä! :-) En voi olla kuin iloinen asiasta ja iloinen siitä miten kaikki ovat niin hyvin ottaneet minut vastaan, toivottaneet tervetulleiksi ja kommentoineet. Lukijoitakin taitaa olla linjoilla jo muutama, joten varmasti tulen kirjoittamaan jatkossa ihan vain tehdänkin takia...

Kotiin tullessa minulla oli vastassa iloinen yllätys- kirje mieheltäni. Kyllä, yksin yhteydenpitomme ovat kirjeet. Sähköposteihin, facebookkeihin kun ei ole mahdollisuutta ja päivittäisten asioiden juoruaminen puhelimessa tulisi kalliiksi ja mahdottomaksi. Tässä neljässä vuodessa päiväkirjan kirjoittaminen on tullut minulle ja myös hänelle, yhtä rutiininomaiseksi tavaksi kuin hampaiden pesu. Kirjoitan hänelle useimmiten aina iltaisin ennen nukkumaan menoa. Hän kirjoittaa minulle yleensä aamulla kun herää ja jatkaa kirjoittamistaan illalla.  

Ennen kuin aloin kirjoittamaan tätä postausta, kirjoitin myös miehelleni. Tälläkertaa marisin hänelle töistä, kerroin ystäväni kanssa vietetystä mukavasta kahvihetkestä ja kauhistelin myös sähkölaskun suuruutta. Täysin niitä samoja asioita mistä kävisimme keskustelua kun hän tulee töistä kotiin. Joskus on paljon kerrottavaa ja kynä sauhuaa tuntitolkulla, joskus asiaa ei ole juuri nimeksikään. Kirjoitan kuitenkin aina hyvät yöt ja rakkauden osoitukset. Ne minulla on kuitenkin kerrottavana jokainen päivä. Ymmärrämme toisiamme, että on päiviä kun on väsynyt ja haluaa vain päästä aikaisin nukkumaan. Siitä puheen ollen, minun on aika painua pehkuihin. Hauskaa joulua teille kaikille!