Olen ollut aktiivinen lukija muutamalle vankilaaiheiselle blogille jo tovin. Niiden aiheuttama "media"kohu on ollut omalla tavalla huvittavaa, koska asiaa pidetään yleisesti täysin kauhistuttavana... On myös ollut ihana huomata, että monet ovat kannustavia ja uskovat todelliseen rakkauteen. Se miksi minä istun nyt tässä, kirjoittamassa blogia omasta rakkaustarinasta, on noiden kaikkien bloggaajien ansiota. En ole koskaan hävennyt miestäni ja en varmasti koskaan tule häpeämäänkään. Olen kuitenkin pitänyt asiasta jollaintavalla matalaa profiilia ja miettinyt kenelle voin mieheni tilanteesta kertoa, koska tiedän, että kaikki eivät ole asian suhteen yhtä avarakatseisia kuin esimerkiksi nuo muutamat bloggaajat. On helpompi olla välillä vain vaimo miehelle, joka on pidemmillä matkoilla - kun miehelle, joka on vankilassa.
Vankilassa tai ei, olen silti vaimo ja olen varma siitä, että tulen aina myös olemaan vaimo- hänelle! Mieheni istuu 14-vuoden tuomiota Riihimäen vankilassa. 4-vuotta istuttuna, monta vuotta vielä takana. Lausahdus aika juoksee - minä en on tilanteessani kyllä saanut aivan käänteisen merkityksen. Se matelee päivästä toiseen.
Ennen kuin ehditte edes kysymään. Kyllä, olen välillä turhautunut, pettynyt, syyllistävä ja valmis luovuttamaan. Se on osa tätä. Oli parisuhde sitten muurien sisällä tai ei, välillä on ylä- ja alamäkiä. Tärkeintä on kuitenkin mielestäni se, että mieheni, linnassa tai ei, nostaa minut aina ylös siitä epätoivosta. Syy minkä takia olen valmis odottamaan häntä vuodesta toiseen on hyvin yksinkertainen: rakkaus!
Löysinpäs linkin tänne blogiisi! Onpa hienoa löytää joku kohtalotoveri siinä mielessä, että sinullakin on tuota odotettavaa ihan kiitettävästi, ja taitaa meillä tavallaan olla muutakin yhteistä...
VastaaPoistaJoitakin asioita ei voi jakaa kuin sellaisen kanssa, joka on samassa tilanteessa.
Mikäli haluat jutella mailien/mesen välityksellä, laita minulle mailiosoitteesi kommenttina (en julkaise sitä) niin voidaan jutella enemmän.
Kaikkea hyvää sinulla ja miehellesi!
Olipa mukava yllätys istuutua näin iltahämärissä tietokoneen ääreen ja huomata uusi blogi aihepiiriä käsitellen - olen ehdottomasti itse jo tässä vaiheessa koukussa ja tulen takuulla seuraamaan mukana. Valkoisen Enkelin sanoja lähestulkoon lainatakseni - toivon kaikkea hyvää teille molemmille! :)
VastaaPoistaValkoinen enkeli:
VastaaPoistaOtan sinuun yhteyttä piakkoin :-) Olisi kyllä kiva vaihtaa kuulumisia ja ajatuksia. Onhan tuota odottamista tosiaan muutama vuosi vielä jäljellä... Mutta kauas pilvet karkaavat ja niin minäkin!
Kaikkea hyvää myös sinulle! :-)
Anette:
Voi kuinka lämmittäkään mieltä saada jo heti yksin vakituinen lukija! :-) Kaikkea hyvää myös sinulle!
Täällä toinen vakituinen lukija :) Linkitän blogisi blogiini.
VastaaPoistaTodella mielenkiintoista lukea ihan suomalaistakin todellisuutta aiheesta! Vaikka periaatteessa sisältö on aivan sama kuin muissa vastaavissa rakkaustarinoissa, niin silti lähtökohdat ja muuttujat ovat aivan erilaisia.
Tulen ehdottomasti seuraamaan blogianne!
Pah, typerä blogini ei nyt suostu linkkiä lisäämään, mutta lisään heti kun lisäys toimii :)
VastaaPoistaMinkä mä sille voin, kauheasti tekee mieli tietää, että mitä miehesi on tehnyt...
VastaaPoistaSyntinen, hauska kuulla! Totta, onhan tämä omalla tavalla erilainen tarina, vaikka mitä sillä maalla niin väliä on? ;) Yhteydenpito meilläkin pidetään yllä kirjeitse, soitellaan toki melkein päivittäin, mutta jokatapauksessa. Välissämme on muuri, jonka yli en vain voin kavuta halutettasani.
VastaaPoistaAnonyymi, tiedän sen varmasti kiinnostavan ja mitä minä sitä piilottelemaan. Mieheni istuu elinkautista kahdesta henkirikoksesta.
Elinkautinen ja 14 vuotta ovat eri asiat. En nyt oikein ymmärrä. Elinkautisvanki, ja istuttavaa 14 vuotta. Kristallipallostako sen katsot? :)
VastaaPoistaAnonyymi, En nyt oikein ymmärrä mitä ajat kysymykselläsi takaa? Mitä tarkoitat tuolla, kristallipallolla? Suomessa elinkautinen on kaikilla yli 21-vuotiailla vähintään 12-vuotta.
VastaaPoistaTuossa ylläolevassa blogitekstissä kirjoitat ensin näin : "Mieheni istuu 14-vuoden tuomiota Riihimäen vankilassa. 4-vuotta istuttuna, monta vuotta vielä takana."
VastaaPoistaSitten vastaat tässä jonkin kysymykseen, kenen tekee mieli tietää että mitä miehesi on tehnyt, vastaat siihen näin :
"Anonyymi, tiedän sen varmasti kiinnostavan ja mitä minä sitä piilottelemaan. Mieheni istuu elinkautista kahdesta henkirikoksesta.".
ELI : Ensin kirjoitat 14 vuodesta, sitten puhut että miehesi istuu elinkautista. No, Suomessa elinkautisesta vankeusrangaistuksesta voi hakea armahdusta, kun on suorittanut tuomiota 12 vuotta. Tällä hetkellä elinkautisen keskimääräinen pituus on 14,7 vuotta ja on nousussa edelleen. Toiset ovat päässeet 12 vuoden istumisella, toiset ovat istuneet 20 vuotta. Niin mistä ihmeestä tiedät, että helsingin hovioikeus tai tasavallan presidentti armahtaa miehesi tämän istuttua 14 vuotta? Uusi vankeuslaki tuli voimaan 2006, siihen on ihan kirjattu myös laki asteittaisesta vapauttamisesta jne. Liian väsy selventämään kaikkea, mutta sen voin varmasti sanoa, että sinä, tai miehesi ette voi tietää montako vuotta on vielä jäljellä. JOS kerran kyse elinkautisesta. Tätä koitin lyhykäisyydessään sanoa, puhuessani kristallipallosta. hohhoijaa.
Edelliselle kommentoijalle tiedoksi: henkirikoksella tarkoitetaan suomalaisessa rikosoikeudessa muutakin kuin murhaa. Henkirikoksia ovat myös tappo, surma ja kuolemantuottamus. Murhasta tuomitaan vankeuteen elinkaudeksi, taposta vähintään kahdeksaksi vuodeksi. Jos rikoksia on useita, niistä annetaan yhteinen vankeusrangaistus, jonka enimmäiskesto on 15 vuotta. Yhteistä rangaistusta ei mitata siten, että A on syyllistynyt kahteen tappoon, joista kummastakin rangaistus on 8 vuotta, joten A:n rangaistuksen kesto on 16 vuotta, vaan tilanne arvioidaan kokonaisuutena.
VastaaPoistaKirjoittajan mies istuu tässä tapauksessa yhteistä rangaistusta kahdesta taposta tai vaikkapa taposta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta, mikäli kirjoittajan kertomat tiedot pitävät paikkansa. Kumpikaan henkirikos ei varmasti ole murha. Tämänkaltaisissa tapauksissa armahduksia ei myönnetä, kuten asiaan ilmeisen "syvällisesti" perehtynyt anonyymi varmasti tietää.
Tämän blogin kirjoittaja kertoo itse miehensä istuvan elinkautista. Elinkautisella ei tarkoiteta muuta kuin elinkautista. Pitääkö tässä rautalangasta koittaa vääntää.
VastaaPoistaAnonyymi 26. joulukuuta 2011 22.50:
VastaaPoistaKyllä ymmärrän nyt mitä ajat asialla takaa, pahoitteluni, että viesteistäni huokuu selvästi elimet otsassa! Ymmärrän kyllä, putkituomio ei ole kyseessä ja täten en tiedä vapautumispäivämäärää. Toivossa on silti hyvä elää ja siinä mitä meille fiksummat sanovat... 12-vuoden jälkeen asia menee Hoviin ja tämän jälkeen avoa tulee varmasti parisen vuotta, mikäli homma menee läpi. 14. vuodessa mä elän, päivästä toiseen, koska pää ei kestäisi ajatella asioita niin, että niillä ei olisi loppua! Ymmärtäisit varmasti itsekin tilanteessani, että jotain on pakko määritellä konkreettiseksi? Pessimistinä en pettyisi, mutta luonteeni ei annan sille periksi! Yksityisyyden peittämiseksi en ollut aikaisemmin kertonut mieheni rikkeitä, tuomiota, elinkautisesta puhumattakaan. Ei minulla kai mitään peiteltävää asian suhteen enään ole, joten antanee mennä...
Tuolle toiselle anonyymille, joka asiaan syvällistä perhtyneisyyttäni ihmetteli, vielä selvennykseksi. KYLLÄ, suomessa voidanaan tuomita henkirikoksesta määräaikaiseen rangaistukseen tai tietyt ehdot täytettyään, voidaan tuomita elinkautiseen rangaistukseen. Määräaikainen rangaistus tarkoittaa sitä(kin) että tiedetään vapautumispäivämäärä. Eli koska pääsee pois linnasta. Elinkautistuomion saatuaan, armoa voi anoa 12 vuotta istuttuaan helsingin hovioikeudelta tai tasavalla presidentiltä. V. 2006 tuli uusi vankeuslaki, mihin on säädetty laki elinkautisvangin asteittaisesta vapauttamisesta. Siihen kuuluu mm. valvottu koevapaus jne. Sitä, koska kukin elinkautisvanki pääsee esim. avotaloon, ei ole säädetty missään laissa. Elinkautistuomio on hankala, kun ei ole tuomion loppumispäivää tiedossa ennenkö ihan viime metreillä. ESIM. Mika Muranen murhasi 3 ihmistä, on ollut 17, kohta 18 vuotta vankilassa, eikä vieläkään hovioikeus armahtanut. Tällä hetkellä on 17 vuotta istunut ihminen murhaan yllytyksestä, eikä ole armahdettu. Suomessa on n. 169 elinkautisvankia tällä hetkellä.
VastaaPoistaJa asiaan syvällisestä perehtymisestäni.. kyllä voin jotain sanoa tietäväni, koska oma mieheni on istunut elinkautista vankeusrangaistusta reippaasti toistakymmentä vuotta.
On koskettava blogi.. Päätin seurata lukijaksi tätä.. Minun mieleeni että yleensä vanki istuu 2/3 vankilanoloissa.
VastaaPoista